Mobiiliteknologia tuutoroinnin tukena

Opiskelijan oppimisprosessin tukemiseksi

Tuliaisia ITK09:sta

Posted by mottu : 28.04.2009

Meitä mottulaisiakin oli mukana ITK-päivillä kuulostelemassa, missä mobiiliteknologian saralla mennään opetuksen ja ohjauksen näkökulmasta. Ensi vuonna olisi tarkoitus saada tämänkin hankkeen kokemuksia esille kyseiseen tapahtumaan.

Mainokset

4 vastausta to “Tuliaisia ITK09:sta”

  1. Sanna Kukkasniemi said

    Kun samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä kokoontuu yhteen, niinhän siinä käy, että monesti parhaan ”annin” saa luentojen välillä käydyistä keskusteluista. Minulle kävi näin n. vartti Hämenlinnaan saapumisen jälkeen. Samassa pöydässä istui väkeä mm. Turun aikuiskoulutuskeskuksesta, joilla on ollut mobiiliteknologian käyttöä erilaisissa ohjauksellisissa ja opetukseen liittyvissä tilanteissa jo kahden vuoden ajan. Keskustelu on jatkunut eilisen päivän sähköpostitse. Kesän aikana tullee raportti turkulaisten kokemuksista, johon meidänkin kannattaa tutustua.

  2. Sanna Kukkasniemi said

    ITK:sta, osa 2

    Mikko Ahosen, Osmo Hännisen ja Antti Syväsen luento ”Mobiilioppiminen –
    miten mahdolliset terveysriskit vaikuttavat opetuksen käytäntöihin” käsitteli kännyköiden sekä tietokoneiden ym. sähköisten välineiden säteilyvaikutuksia terveyteen. Aihe kosketti minua ehkä eniten: illalla kotiin soittaessani pyysin miestäni kytkemään kaiuttimen päälle puhelimesta, jottei 2- ja 4-vuotiaiden poikieni aivoihin tule vahinkoa…

    Vaikka vaikutus luennolla tuollainen olikin, esittelijöiden ote ei ollut mitenkään pelotteleva tai saarnaava – enemmänkin asioita pohtiva eri näkökulmista.

    Syväsen esittämät mobiilioppimisen komponentit, kuten esimerkiksi saavutettavuus, henkilökohtaisuus ja joustava vuorovaikutus sisältyvät myös meidän hankkeessa luomaamme määritelmään mobiiliteknologian hyödyntämisestä tuutoroinnissa. Mieleeni jäi esityksestä kohta, jossa väitettiin, että saavutetusta kulttuurillisesta kehitystasosta luopuminen on vaikeaa. Tämä on varmasti totta. Kuinka moni meistä olisi valmis luopumaan kännykästään ja tietokoneestaan?

    Ehkä esityksen sanoman voikin kiteyttää vanhaan viisauteen: ”kohtuus kaikessa”. Jos päivän työskentelee tietokoneen äärellä, voisiko vapaa-ajalla tehdä jotain muuta. Tarvitseeko meidän olla jatkuvasti tavoitettavissa? Reilu kymmenen vuotta sitten en vielä kuljettanut kännykkää mukanani, vaan se jäi kotiin, kuten lankapuhelin konsanaan. Miksi siitä yhtäkkiä tuli niin tärkeä, että sen on oltava yötä päivää päällä ja joka paikassa mukana? En osaa vastata.

  3. Pentti Ojajärvi said

    Mielenkiintoisimpia havaintoja ITK’09-tapahtumusta:

    Opettajan rooli tietotyöläisenä
    Esityksessä tarkasteltiin kriittisesti teknologiaa ja opettajien taitoja ja suhtautumista verkko-opetukseen. Täältä saimme vahvistusta ounailuihimme siitä, että Moodle on jo eilispäivän tekniikkaa eikä tarjoa kovin hyviä välineitä sosiaalisen median käyttöön.

    Opettajat ovat perinteen vankeja joille uusien välineiden ja opetustapojen käyttöön otto on vaikeaa. Uutta teknologiaakin pyritään käyttömään vanhalla tavalla: Miksi opettajat Second Life:en päästyään rakentavat ensimmäisenä luokkahuoneen tai auditorion
    ja sinne valkokankaan Powerpoint-kalvoineen.

    Kalvojen siirto Moodleen ei vielä ole mitään verkko-opetusta. Opettajilla on vielä paljon oppimista! Verkko-opetuksesn saralla ollaan vasta alkumetreillä.

    Salama-alustus
    Uusi mielenkiintoinen esitystapa oli ns. Salama-alustus. Siinä alustajan tulee 5 minuutissa esittää asiansa. Turhat jorinat jäävät siis pois ja esityksessä keskitytän vain olennaiseen.

    Vastaavia metodeja ovat mm. Pecha Kucha, joka on alkujaan arkkitehtien piirissä kehittynyt konsepti, jossa esityksen kesto on 20 diaa 6 minuutissa 40 sekunnissa (29 sek/dia). PowerPoint –karaokessa ei esitetä omia dioja, vaan arvotaan Googlen kuvahaun kautta ensimmäiset hakutulokset ja esitetään oma idea niiden avulla.

    Vielä typistetymmin asia tulee ilmaista mikroluennoissa, joiden kesto on vain 60 sekuntia.

    Erilaisia mukaelmia voi tehdä itse lisää. Esim. viiden minuutin esityksessä kymmenen kuvaa. Esityksen jälkeen on mahdollista esittää kysymyksiä.

    LeMill
    LeMill on ilmainen web-yhteisö vapaiden (Creative Commons -lisenssi) oppimisresurssien löytämiseen, tuottamiseen ja jakamiseen. Opettajat voivat yhteisöllisesti tuottaa ja parantaa oppimateriaalia, kehittää pedagogisesti perusteltuja menetelmiä ja tekniikoita, kuvailla opetuksessa hyödyllisiä työkaluja ja jakaa kokemuksiaan sekä oppia toisiltaan.

    Sivustolla on kattavat yhteenveto sosiaalisen median välineistä.
    Katso minuutin esitys: http://lemill.net/community/people/jukka/collections/lemill-guides/content/webpages/overview-of-lemill

    http://www.refereepalvelu.fi
    Oman verkkomateriaalin ulkopuoliseen arviointiin on tarjolla apua, joka ilmeisesti on myös ammattikorkeakoulujen käytetätävivvä. Suomen virtuaaliyliopiston (SVY) palveluihin kuuluvan Refereepalvelun (www.refereepalvelu.fi) tarkoituksena on tukea opetuksessa käytettävien verkko-oppimateriaalien laadunvarmistusta sekä lisätä korkeakouluissa tuotettujen, laadukkaiden verkko-oppimateriaalien yhteiskäyttöisyyttä. Laadunarvioinnin haluava verkko-oppimateriaalin tekijä tai tuottaja voi tilata arvioinnin materiaalilleen refereepalvelusivuston kautta. Arvioinnin tuloksena on yksityiskohtainen arviointiraportti, jossa arvioinnin tulos on pisteytetty sekä kriteeriryhmittäinettä kokonaistuloksena.

    Arvioinnin kohteita ovat:
    – Yhteiskäyttöisyyden kriteerit: Saavutettavuus, Kuvaustiedot, Siirrettävyys
    – Pedagogiset kriteerit: Oppimistavoitteet, Kohderyhmä, Oppimisen tukeminen
    – Sisällölliset kriteerit: Relevanssi, Asiasisällön luotettavuus ja ajantasaisuus, Esitystavan selkeys ja monipuolisuus
    – Välineelliset kriteerit: Tekninen käytettävyys, Estettömyys

    Muutama muukin juttu ITK:ssa oli mielenkiintoinen mutta ei nyt tule mieleen.

  4. Sanna Kukkasniemi said

    Vielä muutama muistikuva huhtikuulta ennen kesälomaan keskittymistä.

    Jos pitäisi mainita kaksi asiaa noista päivistä, ne olisivat sosiaalinen media ja Second Life. Näistä aiheista esityksiä oli useampikin, joista itse ehdin seurata vain jokusen.

    Sosiaalisen median kasvuun lienee vaikuttanut sen tekninen helppokäyttöisyys, mutta myös muutos avoimempaan asioiden jakamiseen. Sosiaalisessa mediassa esitettyjä kysymyksiä, keskusteluita, jopa väittelyitä seuratessa huomaa, että samoja asioita pohditaan monessa paikassa ja erilaisetkin näkökulmat ovat tervetulleita.

    Vielä yksi herännyt kysymys minulla olisi. Kirjasto 2.0 -esityksessä Inkeri Jurvanen listasi käsitteitä, kuten ekansalaisuus, ekuntalaisuus, ekirjasto. Kirjastojen tavoite on tuskin olla avoinna jatkuvasti, mutta tietynlaisten palveluiden saantia kehitellään mahdollisiksi 24/7. Takaisin siis kysymykseeni: milloin tiukasti virka-ajasta (ma-pe klo 8-16) kiinni pitävät ”ottavat tavoitteekseen tuon pikku e -etuliitteen”?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

 
%d bloggers like this: